Metsäpuisto ja kevään merkkejä

Muutto Slovakiaan sattui hyvään kohtaan, sillä onnistuimme välttämään talven aikalailla kokonaan. Pidän kyllä talvesta, mutta Suomen kuukauden kestänyt -30 astetta tuli onneksi vältyttyä. Samoin kaikki jäiset ja loskaiset kelit. Bratislavassa lunta näkyi vain muutamana päivänä tammikuun alussa. Parempi, ettei enempää sillä paikalliset ei kyllä näin suomalaisin silmin osaa ollenkaan hoitaa lumia kaduilta. Täällä levitetään aivan (tähän kuvittele voimasana) paljon suolaa kadulle, jonka jälkeen luistelurata on valmis. Luulisi, että minulla suomalaisena olisi sisäänrakennettu "näin kävelen liukkaalla" -ohjelma, mutta en kyennyt ollenkaan kävelemään rennosti. Suola teki lumesta kamalan sohjon, joka luistaa jalan alla vaarallisesti. Sitten pari kaveria kadun kulmilla pienillä lapioillaan yritti hinkuttaa lunta pois. Suola kulkeutuu joka paikkaan kengissä, joten kengät saavat harmaan pinnoitteen samoin kuin kaikki lattiat joka paikassa. Ei kiva.

Kevät on tullut kaupunkiin. Yksi lempipaikoistani kaupungissa on Bratislavan metsäpuisto Bratislavský lesný park, jossa riittää lääniä ja korkeuseroja. Puistossa on puolimaratonin pituinen reitti ja lisäksi älytön määrä erilaisia vaelluspolkuja ja pyöräreittejä. Tien varrella on pieniä lampia ja puroja. Ylöspäin mäkeä pääsee myös parista suunnasta (näyttää semipelottavalta). Puiston alkuun pääsee autolla ja ylemmäs rinteelle kulkee myös bussit. Puistoon kulkee bussi numero 43 Patronká -pysäkiltä. Ylin pysäkki on nimellä lesopark.  Železná studničkasta lähtee tuolihissi TV-tornille. Osa pyöräilijöistä ottaa pyörän mukaan ylös ja laskee sitten alas. Cool. Rinteen toisella puolella on Koliban alue, jossa kohoaa yksi kaupungin maamerkeistä TV-torni Kamzík. Puistoon pääsee toisesta suunnasta bussilla Koliba -pysäkille, joka jää hyvin alas rinteeseen ja vaatii kapuamista ylös. Tosin TV-tornille puolestaan pääsee ajamaan autolla. 

Kamzík 31.1.2016

Pari viikkoa sitten kävimme puistossa sunnuntaikävelyllä. Aurinkoisella säällä oli muutkin lähteneet liikenteeseen ja puistosta saattoi bongata porukkaa joka lähtöön. Ensimmäisten joukossa vastaan tuli länkkärityylillä ratsastava mies hevosensa kanssa. Oolrait, eihän siinä. Heppamiehen lisäksi liikenteessä oli paljon maastopyöräilijöitä ja lenkkeilijöitä. Perheitä ja kaveriporukoita grillaamassa. Kaikki iloisella tuulella ja sulassa sovussa keskenään. Aivan ihana rauhallinen hyvänmielen tunnelma. Käveltiin polkuja pitkin ylöspäin ja käännyttiin tuolihissin kohdalta takaisinpäin. Metsäpuistossa on muutamia rakennuksia, joissa on bufet eli niistä saa jonkinlaista naposteltavaa ja juomia. Paras löytö oli polkujen keskelle perustettu konttiravintola. Tuli niin suuri onnellisuuskohtaus siitä, miten rentoa elämä Keski-Euroopassa voikaan olla. Keskelle metsää voidaan perustaa ravintola, josta saa nauttia halutessaan myös olutta, viiniä tai luumuviinaa. Eikä se ole ongelma. (Tällaiset asiat vaikeuttavat aikanaan paluumuuttoa, voin jo nyt tuntea sen.)

valkovuokot 20.3.2016

Grillauskelit kohdallaan! Täällä on muuten hienoja yleisiä grillimestoja.

Železná studnička 20.3.2016

Kahden viikon takaisen puistoilun jälkeen on todella alkanut tapahtua ja luonto on alkanut heräämään kevääseen. Kaupungilla kahviloiden ja ravintoloiden eteen on ilmestyneet terassipöydät ja kukat. Ihanaa! Linnalla bongattiin jo ekat voikukatkin.

Torstaina ulos astuessa odotti shokeeraava yllätys. Kevät oli todella saapunut kaupunkiin ja ihmiset kävelivät shorteissa ja t-paidoissa. Pakko oli tarkistaa kielikurssilta kotiin kävellessä lämpötila. Viideltä illalla oli Suomen kesä. Jihuu! Ensi viikoksi on luvattu 24 astetta, mutta koska talvi jäi lyhyeksi niin lähdetään huomenna Ala-Tatralle Jasnaan laskettelemaan. Pikkasen jännää, koska en ole vielä koskaan hilannut itseäni hiihtohissillä kahteen kilometriin!